Ilmastonmuutos, vihreä kapitalismi ja liikehdintä Meksikossa Cancúnin COP16-kokouksen ympärillä

Ympäristö-, ihmisoikeus- ja alkuperäiskansojen liikkeet ja moninaiset ruohonjuuritason verkostot ovat valmistautuneet Meksikon Cancúnissa juuri alkavaan COP16-kokoukseen. Ilmastoprotesteissa puhaltaa kapitalismin vastainen henki, mikä on ymmärrettävää alueella, jossa ”vihreän kapitalismin” tuotteiksi lasketut ilmastohankkeet uhkaavat lukuisia alkuperäiskulttuureja ja luonnon monimuotoisuutta. Meksiko tuottaa kasvihuonepäästöjä ilmakehään Brasilian jälkeen eniten Latinalaisessa Amerikassa ja saa osansa ilmastonmuutoksen vaikutuksista.  


Ilmastonmuutoksen vaikutukset Meksikossa 

Meksiko on erittäin haavoittuvainen ilmastonmuutoksen edessä. Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan maanvyöryjä, aavikoitumista, metsäkatoa, rantojen eroosiota,  merenpinnan nousua ja lisäämään malariaa. Lisääntyneistä ja voimistuneista hurrikaaneista tulevat kärsimään eniten Veracruzin, Tabascon, Yucatanin ja Quintana Roon osavaltiot, joista kolme ensimmäistä sijaitsee Meksikonlahden kupeessa ja Quintana Roo Karibian meren tuntumassa. 

Veracruzissa hurrikaanit vaikeuttavat maanviljelyä, kun niiden tuomat sateet luovat jokia ja ihmiset joutuvat jättämään kotinsa. Myös lisääntyvät kuivuuskaudet haittaavat maatalouden harjoittamista; väestökeskittymät tulevat sijoittumaan elämiseen paremmin soveltuville alueille ja ahtaasti asuminen tulee luomaan paineita.

Meksikon ekologian instituutin (el Instituto de Ecología) ennusteiden mukaan lämpötila nousee 1,5 - 2,5 astetta vuoteen 2020 mennessä. Ilman ehkäiseviä toimenpiteitä lämpötila voi nousta jopa neljä astetta vuoteen 2080 mennessä. Pohjois- ja Keski-Meksikossa lämpötilan nousu pahentaa jo olemassa olevaa vesipulaa. Arvioiden mukaan vähintään 40 prosenttia Meksikon väestöstä tulee kärsimään vesipulasta. Maan eteläosissa pahenevina ongelmina tulevat olemaan myrskyt ja tulvat. 

Meksikossa on valmisteltu suojeluohjelmaa ilmastopakolaisten ja elinkeinonsa menettävien tueksi. Ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa esimerkiksi peltometsäviljelyä on suositeltu hyväksi viljelymuodoksi sen monimuotoisuuden vuoksi, yhteen lajiin keskittyvän tehoviljelyn sijasta. 

 

Globaalin ongelman ratkaisuyritykset ja paikalliset kamppailut

Meksiko tuottaa hiilidioksidipäästöjä 715 miljoonaa tonnia vuodessa. Niitä aiheuttavat eniten energiasektori, teollisuus ja metsäkato. Paine kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi pitäisi siis olla kova, ja Meksiko onkin kansainvälisten sopimusten puitteissa ryhtynyt omalta osaltaan toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 

CEMDA:n (Centro Mexicano de Derecho Ambiental/Mexican Centre for Environmental Law) ilmasto- ja energiaohjelman kansainvälisten suhteiden koordinaattorin Sandra Guzmánin mukaan Meksiko on ollut aktiivinen toimija kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, mutta konkreettiset toimet omassa maassa ovatkin jo sitten heikommalla pohjalla (IPS).  

Maa on ollut mukana perustamassa kansainvälistä ”vihreää rahastoa”, jonka turvin pyritään auttamaan ilmastonmuutoksesta kärsiviä maita. Tavoitteena on vähentää maan hiilidioksidipäästöjä 50 miljoonaa tonnia vuoteen 2012 mennessä, mikä on asiantuntijoiden mukaan riittämätöntä. Tärkeimpiä syitä tavoitteiden laimeudelle on Meksikon halukkuus houkutella kansainvälisiä investointeja ja tarjota luonnonvarojaan kansainvälisten yritysten hyödynnettäväksi, välittämättä paikallisesti syntyvistä ongelmista.  

Meksikossa esiintyvistä lajeista yli kaksituhatta on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Silti esimerkiksi Etelä-Meksikon Chiapasissa hävitetään joka vuosi metsää noin 45 000 hehtaaria. Biodiversiteetiltään erittäin rikkaan Chiapasin monimuotoisuuden köyhtyminen on vakava ongelma. Siitä huolimatta yritykset ovat rakentamassa alueelle megaluokan patohankkeita ja öljypalmuplantaaseja. 

Myös kansainväliset tuulivoimayritykset satsaavat Meksikoon, mikä herättää ristiriitoja paikallistasolla. Esimerkiksi Istmo deTehuantepecin massiivisella puistoalueella Oaxacassa ongelmana on paikallisten maanviljelijöiden maille rakentaminen.  Asukkaat ovat tyytymättömiä maiden vuokrauksesta saatuihin korvauksiin ja ovat halunneet purkaa sopimukset, koska kokevat tulleensa huijatuiksi annettuaan maansa kansainvälisten tuulivoimaa tuottavien energiayhtiöiden käyttöön.  

On selvää, että paikallisten ihmisten elinolosuhteita vaikeuttavat ja ympäristöä pilaavat hankkeet synnyttävät liikehdintää ja rajua kritiikkiä suuryhtiöitä kohtaan. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on väärin, että päästöjä vähiten tuottaneet pienviljelijät ja alkuperäisväestöt joutuvat väistymään kansainvälisten yritysten tarpeiden tieltä.

 

Vastarintaääniä Latinalaisesta Amerikasta

Huhtikuussa 2010 järjestettiin Bolivian Cochabambassa Kansojen välinen ilmastonmuutoksen ja äiti maan oikeuksien konferenssi. Bolivian presidentti Evo Morales kutsui kokouksen koolle petyttyään Kööpenhaminan neuvotteluiden laihaan tulokseen ja Cochabamban kokous osoittautuikin menestykseksi. Konferenssissa valmisteltiin mm. kansainvälisen ilmasto-oikeudenmukaisuustuomioistuimen perustamista ja laadittiin universaali äiti maan oikeuksien julistus YK:lle ihmisoikeuksien julistuksen hengessä.

ALBA-maat (Bolivarilainen liittouma Amerikkamme kansojen hyväksi) eli Bolivia, Venezuela, Kuuba, Ecuador ja Nicaragua kokoontuivat puolestaan marraskuussa Boliviassa. Liittouma vaatii Cancúnin kokouksessa, että YK omaksuisi universaalin äiti maan oikeuksien julistuksen ja noudattaisi sitä myös käytännössä. Julistuksen mukaan luonnon yksityistäminen on lopetettava, sillä luonto ei ole hinnoiteltavissa eikä alistettavissa kapitalismille. Kasvihuonepäästöjä on vähennettävä tekemättä ilmastonmuutoksella bisnestä.  

 

Berliiniläinen Eclectic Electric-kollektiivi lähetti protestivasaran Meksikon ilmastoneuvotteluihin. Vasara osallistui Meksikossa vastikään myös mielenosoitukseen, jossa protestoitiin sosiaalisten liikkeiden tukahduttamista vastaan. Kuva: Eclectic Electric Collective © 


Kansalaisyhteiskunta ja COP16

Viime vuonna Kööpenhaminassa kansalaisjärjestöjen järjestämä COP15-neuvottelujen vastatapahtuma Klimaforum09 saa jatkoa tänä vuonna Meksikossa. Jo Kööpenhaminassa laaditun julkilausuman viesti on jyrkkä: ”järjestelmänmuutos, ei ilmastonmuutosta”. Vaatimusten listalle nostettiin markkinapohjaisten mekanismien hylkääminen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen. Julistuksen allekirjoittivat sadat järjestöt, suomalaisista mukaan lukeutuu Attac.  

Meksikossa laadittava poliittinen ohjelma jatkaa siitä, mihin Kööpenhaminassa jäätiin. Teknologiaan perustuvat näennäisratkaisut, kuten ydinvoiman lisääminen, geenimuuntelu ja agropolttoaineet hylätään tehottomina, riskialttiina ja epäoikeudenmukaisina keinoina yrittää ratkaista ilmastokatastrofia. Turhan tuotannon ja rikkaiden ylikulutuksen lopettaminen ovat todellisia keinoja estää ilmastokatastrofi. Radikaali lähtökohta on, että valtioiden toteuttamana muutosta ei voida odottaa, sillä ne ovat jäykkiä valtakeskittymiä eivätkä siksi kykene löytämään kuin ainoastaan näennäisratkaisuja. Todelliset ratkaisut löytyvät lukuisista pienistä ja paikallisista tiedonjyvistä: ”Vain laaja kirjo pieniä ratkaisuja, joita on kehitelty lukuisissa erilaisissa ympäristöissä, moninaisten yhteiskunnallisten liikkeiden keskuudessa, voi estää modernisaation tuottaman ongelman katastrofaaliset seuraukset”. 

 

”Etelän ekologisen velan velkojat” vaativat Maailmanpankkia pysymään kaukana ilmastoneuvotteluista.

Alianca de los pueblos del Sur agreedores de la deuda ecológica, eli ”Etelän ekologisen velan velkojat-allianssi” on järjestöjen muodostama foorumi, jossa keskustellaan ekologisen velan käsitteestä ja pohditaan tarjottujen ratkaisujen vaikutuksia. Allianssi ei näe Globaalia Etelää velallisena, ennemminkin Pohjoisen modernisaation ekologisena luotottajana. Allianssi esitti vaatimuksensa Cancúnin neuvotteluihin lokakuun 18. mobilisoimalla kansainvälisen ”Maailmanpankki ulos ilmastoneuvotteluista” -toimintapäivän.  

Maailmanpankki nähdään osaltaan vastuullisena kestämättömään tilanteeseen, koska se rahoittaa lukuisia ekologisesti tuhoisia hankkeita, myös fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Etelän toimijat vastustavat jyrkästi Maailmanpankin roolia vihreää kapitalismia edistävien ”ilmastohankkeiden” rahoittajana. CDM:n (Puhtaan kehityksen mekanismi) ja REDD:n (Reduced Emissions from Deforestation and Forest Degradation) kaltaisten ilmastohankkeiden nähdään siirtävän vastuun Pohjoisen kehitysmallin luomasta ilmasto-ongelmasta Etelän yhteisöille.  

 

”Ilmastoleirit” COP16:ta odotellessa

COP16:n alla kansalaisyhteiskunnan mielipidettä on tuotu esiin erilaisilla tempauksilla. ”Campamento en defensa de la tierra, el territorio y los bienes naturales Convergencia climática hacia la COP 16”, eli maata, alueita ja luonnonvaroja puolustava leiri järjestettiin San Salvador de Atencossa marraskuussa. Toinen ilmastoleiri kokoontui Luoteis-Meksikon Mexicalissa. Leiriytyminen näkyvälle paikalle on Meksikossa yleinen suoran toiminnan muoto.  Ohjelmien mukaan työpajoja järjestettiin niin laittomasta kaivostoiminnasta kuin pyöränkorjauksestakin. Teorian ja käytännön kohtaamista osoitti se, ettei leireillä syöty lihaa, geenimuunneltuja eikä ylikansallisia tuotteita.

Kokouksen aikaisista vastatapahtumista vastaa suurimmaksi osaksi ”Diálogo Cambio Climático - Espacio Mexicano frente a la Crisis Climática,” johon osallistuu sekä kokouksen sisällä että ulkopuolella toimivia organisaatioita. Senkään puitteissa kokouksen agendaa ei nähdä millään lailla toteuttamiskelpoisena. Järjestäjät ovat myös arvostelleet valtiota kansalaisyhteiskunnalle tarjottujen resurssien niukkuudesta. Tilaa vaihtoehtoisten tapahtumien järjestämiselle löytyi vasta viime metreillä.



Kuvassa Eric Dracs ajaa vesipumppupyörällä, jota polkemalla nostetaan vettä kaivosta. Pyörän rakentamiseen on käytetty vanhoja pesukoneen osia. Kuva on autonomisesta vaihtoehtoisen teknologian keskuksesta CACITA:sta (Autonomous Centre for the Intercultural Creation of Appropriate Technologies) Oaxacasta. Keskus on perustettu vuonna 2004 osana Unitierra-järjestöä (University of the Land). Jyri Jaakkola oli Oaxacassa valmistelemassa Uusi Tuuli ry:n ruokaturvahanketta yhteistyössä Unitierran kanssa. Hän tutustui myös CACITAn toimintaan. Cacitassa valmistetaan vesipumppupyörien lisäksi esimerkiksi polkupyörämyllyjä, joita polkemalla voidaan jauhaa vaikkapa kahvia ja maissia, kuivakäymälöitä, aurinkouuneja, kierrätettyjä vaihtoehtoisia polttoaineita sekä muita ekologisia härveleitä. Kuva: Raimo Jaakkola.

 

Teksti: Tanja Seppänen ja Eleonoora Karttunen

 

Tämä kirjoitus on omistettu Jyri Jaakkolalle. Hänen työnsä ilmastoliikkeissä Meksikossa olisi suonut jatkuvan vuoden 2011 puolelle saakka niin kuin hänen tarkoituksenaan oli. Tämän jutun lähteet ovat Jyrin valitsemia ja niihin on päivitetty meneillään olevien kampanjoiden sivustoja.


Lähteet ja lisäluettavaa:


COP16-ilmastoliikkeiden tiedotussivu: http://marea-creciente.org  

Kuva: http://www.eclectic-electric-collective.blogspot.com/ 

http://www.youtube.com/watch?v=51voXHJyhuI&

http://ciudadania-express.com/2010/02/06/la-zona-costera-de-oaxaca-vulnerable-por-el-cambio-climatico/

http://www.diariodespertar.com.mx/agenda/26946-Cambio-climtico-desastre-que-viene.html  

http://www.climaticoanalysis.org/post/mexico%e2%80%99s-social-protection-policies-can-they-tackle-climate-risks/

http://www.climaticoanalysis.org/post/mexicos-vulnerability-to-hurricane-risk/  

http://www.climaticoanalysis.org/post/water-crisis-and-climate-change-in-mexico-2/  

http://www.usaid.gov/our_work/environment/climate/docs/cp/mexico.pdf

http://www.climate.org/resources/climate-impacts/latinamerica.html   

http://www.servir.net/en/climate_change_biodiversity

http://www.usgcrp.gov/usgcrp/Library/nationalassessment/newsletter/1999.10/Mexico.html

http://www.otrosmundoschiapas.org/index.php/cambio-climatico/45-cambio-climatico/626-cambio-climatico-los-impactos-ecologicos-en-chiapas.html

http://www.wind-watch.org/news/2009/06/17/clean-energy-windmills-a-dirty-business-for-farmers-in-mexico/

http://www.otrosmundoschiapas.org/index.php/represas/68-represas/637-chiapas-y-los-nuevos-proyectos-hidroelectricos-amenaza-a-los-pueblos-y-al-cambio-climatico.html

http://ipsnews.net/news.asp?idnews=49355

http://climatevoices.wordpress.com/2010/11/19/alba-nations-declare-nature-has-no-price/

http://www.siemenpuu.org/suomeksi/?news_article=5607

Bookmark and Share