Chiapas: Maantietoa

Chiapas on Meksikon eteläisin osavaltio, joka sijaitsee Guatemalan rajalla. Naapuriosaavaltiot ovat Tabasco, Veracruz ja Oaxaca. Tyynimeri sijaitsee sen eteläpuolella. Chiapasin pinta-ala on 75634 neliökilometriä, mikä on 3,8% Meksikosta ja reilu viidennes Suomen pinta-alasta. Asukasluku on noin 4,2 miljoonaa. Pääkaupunkina toimii Tuxtla Gutiérrez, ja muita isoja kaupunkeja ovat San Cristóbal de las Casas, Comitán ja Tapachula. Maya-raunioita on mm. Palenquen ja Bonampakin alueilla. 

Osavaltiossa toimii Zapatistien kansallinen vapautusarmeija EZLN. Chiapasissa on yhteensä 118 kuntaa, joista 28 kuuluu zapatistien autonomiseen alueeseen.

Maantieteellisesti Chiapas jakaantuu sademetsä-, vuoristo- sekä ylänkö- ja laaksoalueisiin. Ilmasto on pitkälti trooppista ja kosteaa. Lacandonin sademetsä on biodiversiteetiltään yksi Meksikon monipuolisimmista alueista, mutta raivaukset karjatalouden ja ihmisasutuksen tarpeisiin ovat köyhdyttäneet sitä. Siitä huolimatta Chiapasissa on Meksikon eri osavaltioista eniten luonnonsuojelukohteita, ja 20% sen pinta-alasta on virallisen valvonnan kohteena.

Grijalva ja Usumacinta -joet virtaavat Chiapasin läpi, ja sen eteläosassa sijaitsee Montebellon järvialue. Sierra Madre de Chiapas -vuoristo on vulkaanista, maanjäristysaltista aluetta. Vuoristo ulottuu Tyynenmeren rannikkoalueelta Chiapasin itäosiin asti. Eteläisellä rannikkoalueella Soconuscossa tuotetaan mm. kahvia, kaakaota, maissia, banaania ja muita trooppisia hedelmiä.

 

 

Väestörakenne

Chiapasin noin neljästä miljoonasta asukkaasta 28% kuuluu alkuperäisväestöön, josta suurimmalla osalla on maya-juuret. Alueen suurimmat etniset ryhmät ovat tzeltalit, tzotzilit, c'holit, zoquet ja tojolabalit. Esimerkiksi tzotzileita on noin 300000. Kullakin ryhmällä on oma kielensä, ja alueen väestöstä noin 25% ei puhu espanjaa. Intiaaniväestö asuu enimmäkseen sademetsä- ja ylänköalueilla, joilla ei ole toimivia tieyhteyksiä.

Suurin osa intiaaneista työskentelee maanviljelyn parissa, ja heidän tulonsa ovat keskimäärin 32% osavaltion muun väestön tuloista. Monilla heistä ei ole juoksevaa vettä eikä sähköä. Kuitenkin Chiapasissa tuotetaan noin puolet koko Meksikon vesivoimasta ja maakaasusta sekä kaikkein eniten kahvia. Myös öljyntuotanto alueella on merkittävää. Arvioiden mukaan noin 30000 - 50000 chiapasilaista muuttaa joka vuosi USA:han parempien elinolosuhteiden toivossa, suurin osa heistä talonpoikia ja intiaaneja. Guatemalan olosuhteita pakenevat intiaanit muuttavat puolestaan Chiapasiin, tosin moni heistä jatkaa matkaansa edelleen kohti USA:ta.

 

 

Lue myös Chiapas-aiheiset artikkelit sivuiltamme.

 

Lähteet ja lisäluettavaa:

Grönroos, Maria - Hannula, Pirita - Vanonen, Juuso. 2006. Zapatistien kansannousu ja meksikolaisen identiteetin ilmentyminen Chiapasissa. Megacitystä Milpalle - tutkimusretki Meksikoon. 26.06.2009
http://www.helsinki.fi/maantiede/PDF/Mexico/Zapatistien_kansannousu.pdf

Mäkiaho, Aino - Pursiainen, Anna - Vikman, Anu. 2006. Meksikon pinnanmuodot. Megacitystä Milpalle - tutkimusretki Meksikoon. 29.06.2009
http://www.helsinki.fi/maantiede/PDF/Mexico/Meksikon_pinnanmuodot.pdf

Sipaz. Facts About Chiapas. 25.06.2009
http://www.sipaz.org/fini_eng.htm

Travel Chiapas. Chiapas Today. 29.06.2009
http://www.travelchiapas.com/about/about-20.php

Wikipedia. Chiapas. 22.06.2009
http://en.wikipedia.org/wiki/Chiapas

Wikipedia. Indigenous People in Mexico. 24.06.2009
http://en.wikipedia.org/wiki/Indigenous_peoples_in_Mexico

Bookmark and Share