Artikkelit


Intiaanikansa kieltäytyy kuolemasta – maa on meksikolaisen wixarika-kulttuurin elinehto

Outi Hakkarainen

Wixarikat ovat jo vuosisatojen ajan joutuneet puolustamaan asuinalueitaan Läntisessä Sierra Madren vuoristossa. Heitä ovat ahdistelleet ja heidän maitaan anastaneet niin espanjalaiset valloittajat, katoliset munkkiveljeskunnat, Porfirio Díazin diktatuuri, korruptoituneet maatalousviranomaiset kuin naapurialueiden karjankasvattajat. 

Väkivallan historiasta rauhanomaiseen autonomiaan? Triqui-kansan ja San Juan Copalan tarinat

Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin englanninkielisenä julkaisussa Sharing the Life of Other Mexico - The Way to autonomous San Juan Copala.

Triquit  ja heidän alueellaan toimivat puolisotilaalliset ryhmittymät olivat meille suomalaisille aktivisteille melko tuntematon asia vielä silloin, kun Jyri Jaakkola murhattiin matkalla San Juan Copalan yhteisöön. Järkytyksen ja surun keskellä nousi tarve tietää mistä on kysymys. 

Ilmastonmuutos, vihreä kapitalismi ja liikehdintä Meksikossa Cancúnin COP16-kokouksen ympärillä

Ympäristö-, ihmisoikeus- ja alkuperäiskansojen liikkeet ja moninaiset ruohonjuuritason verkostot ovat valmistautuneet Meksikon Cancúnissa juuri alkavaan COP16-kokoukseen. Ilmastoprotesteissa puhaltaa kapitalismin vastainen henki, mikä on ymmärrettävää alueella, jossa ”vihreän kapitalismin” tuotteiksi lasketut ilmastohankkeet uhkaavat lukuisia alkuperäiskulttuureja ja luonnon monimuotoisuutta. Meksiko tuottaa kasvihuonepäästöjä ilmakehään Brasilian jälkeen eniten Latinalaisessa Amerikassa ja saa osansa ilmastonmuutoksen vaikutuksista.  


Kamppailu Lacandonin sademetsästä kiristyy: häätöjä ekoturismin ja palmuöljyplantaasien tieltä

Tammikuussa 2010 Chiapasin osavaltiossa Lacandonin sademetsässä häädettiin reilu sata kahden intiaanikylän asukasta sinne suunnitellun ekoturismikeskuksen tieltä. Häätäjinä toimivat poliisi, armeija ja ympäristösuojeluviraston henkilöstö. Kylät sijaitsevat Montes Azulesin luonnonsuojelualueella Ocosingon kunnassa.

Uusi yhteiskunta liikkeellä: APPO ja yhteisöllisyys

Rubén Valencia Nuñez

Guerreron yhteisöpoliisi: integroimista eristämisen sijaan

Guerreron osavaltiossa toimiva yhteisöpoliisijärjestelmä (La Policía Comunitaria) sai alkunsa alkuperäisväestön kyllästymisestä julkisen poliisin korruptoituneisuuteen sekä oikeusjärjestelmän kyvyttömyyteen ja piittaamattomuuteen tutkia rikoksia. Erityisesti Guerreron osavaltiossa ovat olleet jo pitkään jatkuneina ongelmina köyhyys, turvattomuus, jatkuvat väkivaltateot, raiskaukset, huumekauppa ja ryöstöt. Yhteisöpoliisin tarkoituksena on katkaista rikosten kierre ja saavuttaa oikeutta, johon Meksikon valtion järjestelmä ei ole vastannut. 

Alkuperäiskansat hakevat yhteistä ääntä

Meksikon‭ ‬110‭ ‬miljoonasta asukkaasta vähintään‭ ‬10‭ ‬miljoonaa kuuluu alkuperäiskansoihin,‭ ‬joihin‭ ‬lasketaan‭ ‬62‭ ‬eri etnolingvististä ryhmää.‭ ‬Suurin osa alkuperäiskansoista‭ ‬elää Etelä-Meksikossa.‭ ‬Yhteisöt sinnittelevät syrjinnän,‭ ‬maaoikeuskiistojen ja köyhyyden kaltaisten ongelmien parissa ja järjestäytyvät puolustamaan oikeuksiaan.

Zapatistinaisten taistelu tasa-arvosta

Kolonialismin myötä alkuperäisväestöjen kyläyhteisöt hajosivat ympäri Latinalaista Amerikkaa ja miesten oli lähdettävä palkkatöihin yhteisöjensä ulkopuolelle. Kotikyliin jääneet naiset eivät oppineet espanjaa ja marginalisoituivat muusta yhteiskunnasta. Juuri heidän ansiostaan alkuperäisväestöjen kielet ja kulttuurit ovat edes osaksi säilyneet. Naiset ovat kuitenkin alisteisessa asemassa myös alkuperäiskansojen oikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta kamppailevissa kansanliikkeissä.

Chiapasin zapatistikapinalliset ja Toinen kampanja

Meksiko on valtava maa sekä maantieteellisesti että väestöllisesti, se koostuu 32 osavaltiosta ja reilusta 109 000 000 asukkaasta. Chiapas on Meksikon eteläisin ja köyhin osavaltio. Sen reilusta 4 miljoonasta asukkaasta noin yksi kolmasosa on mayoja. 1990-luvun puoleen väliin tultaessa luku- ja kirjoitustaidottomuus oli selvästi korkeampi kuin muualla maassa, alle puolella kotitalouksista oli juoksevaa vettä ja vain kolmasosalla oli sähkö. Aliravitsemusprosentti on Meksikon korkein: perusruokavalio koostuu maissista, pavuista ja tortilloista.

San Andrésin rauhansopimuksen sisältö

Zapatistien kansallisen vapautusarmeijan EZLN:n ja Meksikon hallituksen välisten rauhanneuvottelujen tuloksena syntyi asiakirja, joka tunnetaan nimellä San Andrésin sopimus. EZLN ja Meksikon hallitus allekirjoittivat sopimuksen 16. helmikuuta 1996, mutta hallitus ei ole toimeenpannut sitä. Sen alkukappaleessa kuulutetaan valtion tarvetta muuttua, jotta Meksikon yhteiskunnan monimuotoisuus hyväksyttäisiin ja alkuperäisväestön oikeudet varsinkin itsehallinnon osalta tunnustettaisiin.

Bookmark and Share