Artikkelit


Intiaanikansa kieltäytyy kuolemasta – maa on meksikolaisen wixarika-kulttuurin elinehto

Outi Hakkarainen

Wixarikat ovat jo vuosisatojen ajan joutuneet puolustamaan asuinalueitaan Läntisessä Sierra Madren vuoristossa. Heitä ovat ahdistelleet ja heidän maitaan anastaneet niin espanjalaiset valloittajat, katoliset munkkiveljeskunnat, Porfirio Díazin diktatuuri, korruptoituneet maatalousviranomaiset kuin naapurialueiden karjankasvattajat. 

Väkivallan historiasta rauhanomaiseen autonomiaan? Triqui-kansan ja San Juan Copalan tarinat

Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin englanninkielisenä julkaisussa Sharing the Life of Other Mexico - The Way to autonomous San Juan Copala.

Triquit  ja heidän alueellaan toimivat puolisotilaalliset ryhmittymät olivat meille suomalaisille aktivisteille melko tuntematon asia vielä silloin, kun Jyri Jaakkola murhattiin matkalla San Juan Copalan yhteisöön. Järkytyksen ja surun keskellä nousi tarve tietää mistä on kysymys. 

Kadonneen kaupungin raunioilla

 

Teocaltitánin asukkaat ovat aina tienneet, että kylän vieressä oleva suuri kukkula on jollakin tapaa erityinen. Alkuvuodesta 2009 kukkulalla aloitetut arkeologiset kaivaukset osoittivat kyläläisten olleen oikeassa. Kukkulan metsittyneet kummut paljastuivat muinaisen intiaanikaupungin pyramideiksi.

 

Vapautuksen teologia Chiapasissa

Yksi Chiapasin lukuisista sosiaalista ja poliittista uudistusta vaativista liikkeistä on katolisen kirkon piirissä vaikuttava vapautuksen teologia, joka kehittyi 1960-luvulla katolisen papiston alkaessa yhä vahvemmin puolustaa köyhimmän väestönosan oikeuksia.

Haciendoja ja ejidoja: maaoikeuksien historiaa Meksikossa ja Chiapasissa

Maanomistukseen ja siihen liittyviin kysymyksiin luonnonvarojen hallinasta törmää väistämättä tutustuessaan Meksikon historiaan. Espanjan siirtomaavaltaa motivoi pitkälti luonnonvarojen hallinta ja espanjalaiset valtasivat itselleen niin parhaita viljelymaita kuin mineraaleista rikkaita kaivosalueita. Maakysymys näkyy myös Meksikon vallankumouksen ja Chiapasissa 1994 puhjenneen zapatistikapinan taustalla.

Emiliano Zapata ja Meksikon vallankumous

Emiliano Zapata (8.8.1879 – 10.4.1919) oli Meksikon vallankumouksen ehkä tunnetuin hahmo. Zapata oli kotoisin Morelosin osavaltiosta ja kampanjoi kyläneuvoston presidentin ominaisuudessa suurmaatilanomistajien anastamien kylien maiden palauttamisen puolesta. Zapatan iskulause oli ”maata ja vapautta”. Zapata esitteli vuonna 1911 radikaalin Ayalan suunnitelman (Plan de Ayala), jossa ehdotettiin ulkomaalaisten omistamien ja maalaiskylistä anastettujen maiden takavarikoimista ja jakamista köyhille viljelijöille.

Oikeudenmukaisuuden teologiaa Latinalaisessa Amerikassa

Kesäkuun neljäntenätoista päivänä törmäsin opettajaan; todella nöyrään naiseen.

Hän itki.Sanoin hänelle: ”Älä itke, ole vahva. Asiat järjestyvät.
Mennään kotiini ja keitän sinulle kupin kahvia".

Nainen kertoi juosseensa kirkolle, koska sotilaat ajoivat häntä takaa.
Hän oli koputtanut kirkon oveen ja itkenyt:”Päästä minut sisään, ole kiltti.
Avaa ovi, täällä tapahtuu kauheita asioita. Päästäthän minut edes eteiseen".
Mutta pappi oli kieltäytynyt.(- - -)

Bookmark and Share