Artikkelit


Zapatistinaisten taistelu tasa-arvosta

Kolonialismin myötä alkuperäisväestöjen kyläyhteisöt hajosivat ympäri Latinalaista Amerikkaa ja miesten oli lähdettävä palkkatöihin yhteisöjensä ulkopuolelle. Kotikyliin jääneet naiset eivät oppineet espanjaa ja marginalisoituivat muusta yhteiskunnasta. Juuri heidän ansiostaan alkuperäisväestöjen kielet ja kulttuurit ovat edes osaksi säilyneet. Naiset ovat kuitenkin alisteisessa asemassa myös alkuperäiskansojen oikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta kamppailevissa kansanliikkeissä.

Chiapasin zapatistikapinalliset ja Toinen kampanja

Meksiko on valtava maa sekä maantieteellisesti että väestöllisesti, se koostuu 32 osavaltiosta ja reilusta 109 000 000 asukkaasta. Chiapas on Meksikon eteläisin ja köyhin osavaltio. Sen reilusta 4 miljoonasta asukkaasta noin yksi kolmasosa on mayoja. 1990-luvun puoleen väliin tultaessa luku- ja kirjoitustaidottomuus oli selvästi korkeampi kuin muualla maassa, alle puolella kotitalouksista oli juoksevaa vettä ja vain kolmasosalla oli sähkö. Aliravitsemusprosentti on Meksikon korkein: perusruokavalio koostuu maissista, pavuista ja tortilloista.

Kuvareportaasi: Päivä kahvivijelmällä

03. Matka

Kuvasarja esittelee kahvintuotannon arkea Tanetze de Zaragozan kylässä Oaxacan pohjoisessa vuoristossa. Suurin osa kyläläisistä elättää itsensä kahvinviljelyllä. Kun kahvin maailmanmarkkinahinta 90-luvun alussa romahti, monet kylän miehistä joutuivat lähtemään tilapäistöihin joko Yhdysvaltoihin tai Méxicoon. Ryhmä kotikyläänsä jääneitä naisia perusti luomukahviosuuskunnan nimeltä Yu Van, zapoteekin kielellä elävä maa.

Katso kaikki kuvat teksteineen.

 

Kadonneen kaupungin raunioilla

 

Teocaltitánin asukkaat ovat aina tienneet, että kylän vieressä oleva suuri kukkula on jollakin tapaa erityinen. Alkuvuodesta 2009 kukkulalla aloitetut arkeologiset kaivaukset osoittivat kyläläisten olleen oikeassa. Kukkulan metsittyneet kummut paljastuivat muinaisen intiaanikaupungin pyramideiksi.

 

Vapautuksen teologia Chiapasissa

Yksi Chiapasin lukuisista sosiaalista ja poliittista uudistusta vaativista liikkeistä on katolisen kirkon piirissä vaikuttava vapautuksen teologia, joka kehittyi 1960-luvulla katolisen papiston alkaessa yhä vahvemmin puolustaa köyhimmän väestönosan oikeuksia.

Metsänsuojelu ja yhteisöllinen maanomistus Etelä-Meksikossa

Kokemukset Etelä-Meksikosta osoittavat, että maan yhteisöllisellä omistuksella ja hallinnoinnilla on positiivisia vaikutuksia metsien ja biodiversiteetin säilymisen kannalta. Metsien säilyminen on tärkeää maaseutuyhteisöille ja yhteisöjen usein jo olemassa olevat omat päätöksentekojärjestelmät sopivat myös metsiensuojeluhankkeiden hallinnointiin. Metsien säilymisen kannalta on keskeistä tukea maan säilymistä yhteiskäytössä.

 

Chiapas: virallisten ohjelmien riittämättömyys

Haciendoja ja ejidoja: maaoikeuksien historiaa Meksikossa ja Chiapasissa

Maanomistukseen ja siihen liittyviin kysymyksiin luonnonvarojen hallinasta törmää väistämättä tutustuessaan Meksikon historiaan. Espanjan siirtomaavaltaa motivoi pitkälti luonnonvarojen hallinta ja espanjalaiset valtasivat itselleen niin parhaita viljelymaita kuin mineraaleista rikkaita kaivosalueita. Maakysymys näkyy myös Meksikon vallankumouksen ja Chiapasissa 1994 puhjenneen zapatistikapinan taustalla.

San Andrésin rauhansopimuksen sisältö

Zapatistien kansallisen vapautusarmeijan EZLN:n ja Meksikon hallituksen välisten rauhanneuvottelujen tuloksena syntyi asiakirja, joka tunnetaan nimellä San Andrésin sopimus. EZLN ja Meksikon hallitus allekirjoittivat sopimuksen 16. helmikuuta 1996, mutta hallitus ei ole toimeenpannut sitä. Sen alkukappaleessa kuulutetaan valtion tarvetta muuttua, jotta Meksikon yhteiskunnan monimuotoisuus hyväksyttäisiin ja alkuperäisväestön oikeudet varsinkin itsehallinnon osalta tunnustettaisiin.

Emiliano Zapata ja Meksikon vallankumous

Emiliano Zapata (8.8.1879 – 10.4.1919) oli Meksikon vallankumouksen ehkä tunnetuin hahmo. Zapata oli kotoisin Morelosin osavaltiosta ja kampanjoi kyläneuvoston presidentin ominaisuudessa suurmaatilanomistajien anastamien kylien maiden palauttamisen puolesta. Zapatan iskulause oli ”maata ja vapautta”. Zapata esitteli vuonna 1911 radikaalin Ayalan suunnitelman (Plan de Ayala), jossa ehdotettiin ulkomaalaisten omistamien ja maalaiskylistä anastettujen maiden takavarikoimista ja jakamista köyhille viljelijöille.

San Andrésin sopimus ja Meksikon alkuperäiskansojen kamppailu autonomian puolesta

Zapatistien kansallisen vapautusarmeijan EZLN:n ja Meksikon hallituksen väliset rauhanneuvottelut alkoivat syksyllä 1995. Välittäjänä neuvotteluissa toimi kansalaisyhteiskunnan edustajista koottu Kansallisen neuvottelukomissio Conai ja niitä johtamaan perustettiin kaikkien kongressipuolueiden edustajista koostuva Sovinnon ja rauhan komissio Cocopa. Neuvotteluiden oli määrä kestää kuusi kuukautta ja sisältää kuusi kierrosta koskien vihollisuuksien lopettamisen lisäksi teemoja alkuperäiskansojen oikeudet ja kulttuuri, demokratia ja oikeus, hyvinvointi ja kehitys sekä naisten oikeudet.

Bookmark and Share