Jalisco ja Wixarika-alueet

Jalisco

Jalisco on osavaltio Keski-Meksikossa. Sen pinta-ala on 79 085 neliökilometriä. Naapuriosavaltiot ovat Nayarit, Zacatecas, Aguascalientes, San Luis Potosi, Guanajuato, Michoacan ja Colima. Länsipuolella Jalisco rajoittuu Tyyneen valtamereen. Osavaltion asukasluku on yli kuusi miljoonaa, ja 86% väestöstä asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Guadalajara on yksi Meksikon suurimmista ja vauraimmista kaupungeista.

Jaliscossa on vuoriston lisäksi paljon vesistöä, mm. Meksikon suurin järvi Laguna de Chapala. Korkeimmat tulivuoret sijaitsevat Jaliscon ja Coliman rajalla. Ilmasto vaihtelee rannikon kuumasta ja puolikosteasta vuoriston puolikuivaan. Rannikolla kasvaa kookospalmuja, keskialueen laaksoissa mezquitea ja agavea. Vuoristossa vaihtelevat mänty- ja tammimetsät sekä subtrooppiset tiheiköt.

Jalisco on paikallisen bruttokansantuotteen, koulutusasteen ja eliniän odotteen perusteella yksi Meksikon kehittyneimmistä alueista. Guadalajaran asukkaista vain neljä prosenttia on lukutaidottomia, ja melkein kaikissa kaupungin kotitalouksissa on sähkö, vesi ja viemäröinti. Elinkeinoista tärkeimmät ovat matkailu- ja palveluala, kauppa ja elintarviketeollisuus. Jalisco tunnetaan tequilan kotiseutuna.

 

Wixarikat

Wixarikat [luetaan virarika] ovat noin 30 000 asukkaan alkuperäiskansa, joka asuu Meksikossa läntisen Sierra Madren vuoristossa. Wixarika-nimitys on kansan omalla kielellä, espanjaksi kansaa kutsutaan nimellä huichol.

Wixarika-kansa asuu edelleen omissa yhteisöissään, joista suurimmat ovat Santa Catarina, San Andrés ja San Sebastian. Wixarikat hallitsevat nykyisin laajaa maa-aluetta neljän osavaltion, Durangon, Jaliscon, Zacatecasin ja Nayaritin alueella. Wixarika-alue on vuoristoista, paikoin hyvinkin vaikeakulkuista seutua. Lisäksi kuivuus haittaa usein muun muassa maanviljelyä.

Wixarikojen alueet ovat siis melko syrjäisiä, ja espanjalaiset valloittajat saapuivatkin seudulle jopa 200 vuotta myöhemmin kuin monille muille alueille Meksikossa. Kolonisaation aikaan wixarikat onnistuivat neuvottelemaan Espanjan kruunulta yhteisöllisen omistusoikeuden asuttamiinsa maihin. Kansa on kuitenkin menettänyt Meksikon itsenäisyyden aikaan osan näistä maista ympäröiville mestitsikylille, ja 1960-luvulla Meksikon maatalousviranomaiset riistivät lisää alueita antaen ne mestitsien käyttöön. Myöhemmin wixarikat onnistuivat saamaan näistä noin 80 000 hehtaarista takaisin noin 55 000 hehtaaria oikeudenkäynneissä.

Maakiistat kuitenkin jatkuvat, sillä useat mestitsikylät pyrkivät edelleen laajentamaan alueitaan wixarikojen maille. Uusi uhka on myös USA:han johtavan valtatien rakentaminen wixarikojen alueiden läpi: Meksikon valtio aloitti tien rakentamisen laittomasti wixarikoja kuulematta, eikä tieprojektia ole vastustuksesta huolimatta ainakaan kokonaan hylätty.

 

Kulttuuri

Wixarika-kansa on onnistunut säilyttämään kulttuurinsa poikkeuksellisen hyvin – jopa niin hyvin, että se on Harvardin yliopiston tutkimuksessa listattu yhdeksi kymmenestä hyvin säilyneestä kulttuurista maailmassa. Wixarikat puhuvat omaa kieltään äidinkielenä, vaikka moni osaa myös espanjaa. Heillä on oma luonnonuskontonsa, jonka tärkeässä osassa ovat shamaaneihin rinnastettavissa olevat parantajat, marakamet. Marakamejen tehtävä on pitää yhteisöt tasapainossa erilaisia rituaaleja suorittaen. Wixarikoille luonto on pyhä, ja kansa pyrkiikin elämään sopusoinnussa luonnon kanssa.

Wixarikoilla on nykyisin omia ensimmäisen ja toisen asteen kouluja, jotka valtio on virallisesti tunnustanut. Uusin, vielä tunnustusta odottava koulu aloitti toimintansa syksyllä 2009. Koulut ovat kulttuurille hyvin tärkeitä, sillä niissä tarjotaan opetusta wixarikojen omalla kielellä ja heille tärkeitä asioita painottaen. Lisäksi opettajat ovat wixarikoja.

Wixarikojen tärkein elinkeino on maatalous, ennen kaikkea maissin viljely. Muitakin elinkeinoja yhteisöjen alueilla harjoitetaan, muun muassa metsätaloutta, kauppaa ja käsitöitä. Vaikka tulonlähde jossakin muodossa on tietenkin hengissä selviämisen ehto, on kansa vuosisatojen ajan pyrkinyt elämään luonnon asettamien rajojen mukaan.

 

Lähteet

http://www.explorandomexico.com/city/34/Guadalajara/about/

http://www.explorandomexico.com/state/13/Jalisco/economy/

http://www.explorandomexico.com/state/13/Jalisco/geography/

Talvitie, Jyrki – Mujica, María Christina: Meksiko ja Keski-Amerikka. Kulttuuri- ja matkaopas. 1995 WSOY.

http://wixarika.mediapark.net/sp/index.html/

http://www.kepa.fi/kumppani/4303/

Bookmark and Share