Alkuperäiskansat hakevat yhteistä ääntä

Meksikon‭ ‬110‭ ‬miljoonasta asukkaasta vähintään‭ ‬10‭ ‬miljoonaa kuuluu alkuperäiskansoihin,‭ ‬joihin‭ ‬lasketaan‭ ‬62‭ ‬eri etnolingvististä ryhmää.‭ ‬Suurin osa alkuperäiskansoista‭ ‬elää Etelä-Meksikossa.‭ ‬Yhteisöt sinnittelevät syrjinnän,‭ ‬maaoikeuskiistojen ja köyhyyden kaltaisten ongelmien parissa ja järjestäytyvät puolustamaan oikeuksiaan.

Meksikon valtio rakentui suurten alkuperäiskansojen sivilisaatioiden raunioihin.‭ ‬Valtakunnat romahtivat,‭ ‬ja‭ ‬henkiin jääneet intiaanit valjastettiin espanjalaisten orjatyövoimaksi.‭ ‬Näin kerrotaan historian oppikirjoissa.

Alkuperäiskansat eivät ole Meksikosta kuitenkaan mihinkään kadonneet.‭ ‬Meksikon perustuslain mukaan alkuperäiskansat ovat esikolumbiaanisten ihmisten jälkeläisiä,‭ ‬jotka ovat säilyttäneet omat yhteiskunnalliset,‭ ‬taloudelliset,‭ ‬kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa tai osan niistä.‭ ‬Alkuperäiskansoihin kuuluvat ovat myös itse tietoisia‭ ‬alkuperäiskansaidentiteetistään.

Pitkään väestötutkimuksissa alkuperäiskansoina pidettiin intiaanikieltä puhuvaa väestöä.‭ ‬Tämän johdosta alle viisivuotiaiden ei katsottu kuuluvan alkuperäiskansoihin,‭ ‬sillä he eivät puhuneet mitään kieltä vielä tarpeeksi sujuvasti.‭ ‬Sittemmin tutkimukset ovat laajentaneet määritelmäänsä.‭

Kieli ei aina sanele ihmisen identiteettiä:‭ ‬intiaanikieltä puhuva voi pitää itseään mestitsinä,‭ ‬espanjalaisten ja intiaanien jälkeläisenä,‭ ‬ja espanjaa puhuva voi‭ ‬vuorostaan pitää itseään‭ ‬alkuperäiskansaan kuuluvana.‭ ‬Kieli ei myöskään välttämättä luo yhteenkuuluvuutta eri yhteisöjen välillä,‭ ‬sillä ne saattavat elää kaukana toisistaan‭ ‬eivätkä välttämättä edes‭ ‬ymmärrä toisen yhteisön puhumaa‭ ‬kielen variaatiota.

Lakien luomat määritelmät alkuperäiskansoista eivät myöskään aina kohtaa ihmisten todellisuudessa hyvin monimuotoisten identiteettien kanssa.‭ ‬Yhteistä‭ ”‬alkuperäiskansaidentiteettiä‭” ‬ei ole.‭ ‬Meksiko on valtava maa,‭ ‬ja myös mestitsien välillä on suuria alueellisia,‭ ‬kulttuurisia ja yhteiskunnallisia eroja.‭ ‬Onkin kuvaavampaa‭ ‬puhua meksikolaisista satoina erilaisina kulttuuriryhminä,‭ ‬joista osa on mestitsejä ja osa alkuperäiskansoja.

Pohjois-Meksikon yaqui-intiaaneja Amerikan alkuperäiskansojen kokouksessa. Kuva: http://chiapas.indymedia.org/

Pohjois-Meksikon yaqui-intiaaneja Amerikan alkuperäiskansojen kokouksessa.
Kuva: chiapas.indymedia.org


Meksikon alkuperäiskansat‭ ‬lyhyesti

Suurin osa Meksikon alkuperäiskansoista elää Etelä-Meksikossa etenkin Oaxacan,‭ ‬Yucatánin ja Chiapasin osavaltioissa.‭ ‬Suurimmat ryhmät ovat nahuat,‭ ‬mayat,‭ ‬sapoteekit ja misteekit.‭ ‬Virallisesti kieliä Meksikossa lasketaan olevan‭ ‬62,‭ ‬ja niiden lisäksi Meksikossa on satoja kielen ja murteen välisiä variaatioita.

Monia‭ ‬Meksikon alkuperäiskansoja kuvaa poliittinen kamppailu,‭ ‬yhteisön‭ ‬maiden puolustaminen ja kulttuuri-identiteetin vaaliminen.‭ ‬Kansoilla on hyvin toisistaan poikkeavia historioita ja perinteitä.‭ ‬On kansoja,‭ ‬jotka ovat asuneet Meksikon alueella esikolumbiaanisista ajoista lähtien,‭ ‬ja kansoja,‭ ‬jotka ovat saapuneet vasta espanjalaisten valloituksen jälkeen Pohjois-Amerikasta tai Guatemalasta.‭ ‬Myös Meksikon maantieteellinen monimuotoisuus määrittää alkuperäiskansojen kulttuuria:‭ ‬elinympäristöt vaihtelevat pohjoisen aavikoista ja kylmistä vuoristoalueista kuivaan ja trooppiseen etelään,‭ ‬Keski-Meksikon sateisista ylängöistä Tyynenmeren ja Atlantin rannikkoon.

Alkuperäiskansojen kielet taistelevat jatkuvasti olemassaolostaan Meksikon virallisen kielen,‭ ‬espanjan,‭ ‬rinnalla.‭ ‬Alkuperäiskansoille on periaatteessa taattu omakielinen opetus,‭ ‬mutta sen onnistuminen‭ ‬vaihtelee suuresti.‭ ‬Kuvaavaa on,‭ ‬että vaikka alkuperäiskansoihin lasketaan kuuluvaksi‭ ‬10‭ ‬miljoonaa ihmistä,‭ ‬intiaanikieliä puhuu vain‭ ‬6‭ ‬miljoonaa ihmistä.‭ ‬Suurimpia kieliryhmiä edustavat tuhannet ihmiset,‭ ‬pienimpiä alle sata henkilöä.‭ ‬Useimmat alkuperäiskansoihin kuuluvista ihmisistä ovat kaksikielisiä.

Valtaosa yhteisöistä saa elantonsa maataloudesta,‭ ‬mutta myös väestökato maaseudulta on merkittävää.‭ ‬Kaupungissa elinkeinot‭ ‬muuttuvat.‭ ‬Siirtolaisuus,‭ ‬koulutus,‭ ‬kääntyminen toiseen uskontoon sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset muutokset‭ ‬vaikuttavat‭ ‬yhteisöihin‭ ‬eri tavoin.‭ ‬Alkuperäiskansojen kulttuurit‭ ‬ovatkin nyt‭ ‬meksikolaisen yhteiskunnan tavoin‭ ‬monimuotoisempia kuin koskaan.‭ ‬Samaan aikaan alkuperäiskansat ovat entistä tietoisempia oikeudestaan määrittää itse elämäänsä ja muokata‭ ‬sitä haluamaansa suuntaan.

Kulkue ja torvisoittokunta on tyypillinen näkymä Oaxacan Sierra Norten intiaanikylissä.
Kuva: Diego Cruz Martínez


Lain mukaan monikulttuurinen

Meksikon perustuslakiin tehtiin muutos vuonna‭ ‬1992,‭ ‬jolloin todettiin ensimmäistä kertaa Meksikon historian aikana maan olevan‭ ”‬monikulttuurinen‭” ‬– piirre,‭ ‬jota‭ ‬”alkuperäiskansat pitävät yllä‭”‬.‭ ‬Vuonna‭ ‬2001‭ ‬perustuslakiin lisättiin alkuperäiskansojen oikeudet.‭ ‬Alkuperäiskansoille taataan laissa itsehallinto ja oikeus päättää itse yhteiskunnallisesta,‭ ‬taloudellisesta,‭ ‬poliittisesta ja kulttuurisesta järjestelmästään.‭ ‬Alkuperäiskansat voivat myös valita‭ ‬omat sisäiset johtajansa.‭ ‬Heillä on oikeus alueensa luonnonvaroihin maanomistuksen sallimissa puitteissa.

Meksikon‭ ‬liittotasavallan lakien lisäksi alkuperäiskansojen oikeuksia säätelevät osavaltioiden lait ja säädökset.‭ ‬Osavaltioista vain Oaxaca on tunnustanut alkuperäiskansojen oikeuden itsehallintoon kunnallisella tasolla.‭ ‬Oaxacan naapuriosavaltiossa Chiapasissa alkuperäiskansojen itsehallinnolliset alueet eivät ole laissa tunnustettuja,‭ ‬ja siksi niiden asema on epävarmempi kuin kuntaan sidotussa itsehallintojärjestelmässä.

Oaxacassa on‭ ‬570‭ ‬kuntaa,‭ ‬joista‭ ‬418‭ ‬hallinnoidaan alkuperäiskansojen perinteitä noudattaen‭ (‬tunnetaan espanjankielisellä termillä‭ ‬usos y costumbres,‭ ‬tavat ja käytännöt‭)‬.‭ ‬Kylässä toimii kyläneuvosto ja kyläkokous,‭ ‬jossa yhteisön miehillä on äänioikeus.‭ ‬Lisäksi miehet palvelevat yhteisöään esimerkiksi osallistumalla turvallisuuden valvontaan tai yhteisiin rakennustöihin.‭ ‬Muussa‭ ‬152‭ ‬kunnassa hallintajärjestelmä rakentuu puolueiden varaan.‭ ‬Kaikki alkuperäiskansojen yhteisöt eivät halua‭ ‬noudattaa perinteitä politiikassa vaan‭ ‬suosivat tavallista puoluejärjestelmää.‭ ‬On myös mahdollista,‭ ‬etteivät yhteisöjen jäsenet ole kunnassa päättävässä‭ ‬asemassa ja‭ ‬pysty siten‭ ‬vaikuttamaan hallintajärjestelmään.

Alkuperäiskansojen maaoikeuksien toteutuminen on ollut vaakalaudalla jo vuosisatoja.‭ ‬Osa ongelmista on‭ ‬yhteisön‭ ‬sisäisiä:‭ ‬väestönkasvu on johtanut maaperän köyhtymiseen ja yhteisön sisäisiin konflikteihin.‭ ‬Monet ongelmista‭ ‬tulevat kuitenkin‭ ‬ulkoapäin.‭ ‬Viime vuosina kilpailu alkuperäiskansojen asuttamien maiden luonnonvaroista on kiihtynyt entisestään.‭

Alkuperäiskansoille maa on yhteinen voimavara,‭ ‬mikä on ristiriidassa‭ ‬yritysten yksityistämispyrkimysten kanssa.‭ ‬Monet kansat ovat menettäneet maitaan,‭ ‬kun korruptoituneet virkamiehet ovat siirtäneet maita laittomasti muiden nimiin.‭ ‬Harvat‭ ‬yhteisöt ovat saaneet maitaan takaisin.‭ ‬Riitatapauksissa valtio‭ ‬tavoittelee ensisijaisesti sovintoratkaisua tarjoamalla häviävälle osapuolelle korvausta‭ – ‬välittämättä aina siitä,‭ ‬kummalla osapuolella lain mukaan olisi oikeus maahan.‭ ‬Arviot Meksikon maaoikeuskiistojen määrästä liikkuvat‭ ‬500‭ ‬ja‭ ‬30 000‭ ‬välillä.‭ ‬Lukumäärää on vaikea arvioida,‭ ‬sillä vanhat‭ ‬jo‭ ‬sovitut riidat voivat milloin tahansa leimahtaa uudelleen ja uusia konfliktin siemeniä‭ ‬syntyy eri puolilla maata.

Pahimmillaan‭ ‬erimielisyydet ovat johtaneet verisiin yhteenottoihin.‭ ‬Esimerkiksi‭ ‬Oaxacan osavaltiossa‭ ‬oli‭ ‬2000-luvulla‭ ‬yli‭ ‬600‭ ‬maaoikeuskiistaa,‭ ‬joista yli‭ ‬50:ssa aseellisen‭ ‬selkkauksen mahdollisuutta pidettiin hälyttävänä.‭ ‬Esimerkiksi Agua Frían‭ ‬verilöylyssä vuonna‭ ‬2002‭ ‬kuoli‭ ‬26‭ ‬maanviljelijää Santiago Xochiltepecin yhteisöstä.‭ ‬Vuosikausia alueella kytenyt maaoikeuskonflikti oli‭ ‬jo tätä ennen verottanut noin‭ ‬300‭ ‬ihmishenkeä.

 

Pyramidien varjossa

Vaikka Meksiko perustuslaissaan määrittelee itsensä monikulttuuriseksi,‭ ‬maa on täynnä erilaisia yhteiskuntaryhmiä,‭ ‬joista intiaaneja pidetään usein arvoasteikossa alhaisimpana.‭ ‬Alkuperäiskansat ovat selvästi köyhempiä kuin tavallinen väestö.‭ ‬Lukutaidottomia yli‭ ‬15‭ ‬vuotiaista on jopa‭ ‬27‭ ‬prosenttia.‭ ‬Lähes kaikki inhimillisen kehityksen mittarit ovat meksikolaista keskitasoa alempana:‭ ‬kodeissa on puutetta sähköstä,‭ ‬juomavedestä ja‭ ‬likaviemäreistä.

Wixarika-nainen tekee käsitöitä. Kuva: Saila TykkyläinenNaiset elävät kaksinkertaisessa marginaalissa.‭ ‬He osaavat miehiä harvemmin lukea ja heidän on vaikeampi saada terveydenhoitopalveluja.‭ ‬6‭–‬14-vuotiaista intiaanilapsista puolestaan‭ ‬13‭ ‬prosenttia ei käy koulua,‭ ‬mikä‭ ‬johtuu esimerkiksi syrjäseudulla asumisesta‭ ‬tai opetuksen antamisesta vain espanjaksi.‭ ‬La Crónica‭ ‬-lehti kirjoitti vuonna‭ ‬2005,‭ ‬että‭ ‬Meksikon pääkaupungissa‭ ‬4500‭ ‬6‭–‬12-vuotiasta lasta ei opiskellut sen vuoksi,‭ ‬ettei puhunut espanjaa.‭ ‬Koulua käyvät alkuperäiskansojen lapset puolestaan kärsivät syrjinnästä.‭ ‬Alkuperäiskansoihin arveltiin‭ ‬kuuluvan pääkaupungissa‭ ‬yli miljoona ihmistä.

Ennen‭ ‬intiaaneja pyrittiin tietoisesti sulauttamaan mestitsiyhteiskuntaan koulujen kautta.‭ ‬Vasta‭ ‬1970-luvulla yhteisökouluissa ryhdyttiin opettamaan lapsia myös heidän omalla äidinkielellään.‭ ‬Vaikka nykyään opetuksessa pyritään kaksikielisyyteen,‭ ‬käytännössä on yhä vakavia puutteita alueesta,‭ ‬resursseista ja vanhempien ja opettajien omasta aktiivisuudesta riippuen.‭ ‬Syrjäisissä kouluissa on pulaa opettajista,‭ ‬ja‭ ‬saatavilla ei välttämättä ole omakielistä opettajaa.

Käsitöitä wixarika-kylässä. Kuva: Saila Tykkyläinen

Meksikoa värittää ristiriitainen suhtautuminen alkuperäiskansoihin.‭ ‬Turisteille‭ ‬markkinoidaan pyramideja,‭ ‬alkuperäiskansojen värikkäitä tekstiilejä ja jännittäviä mytologioita.‭ ‬Meksikossa käy yli‭ ‬20‭ ‬miljoonaa turistia vuodessa,‭ ‬joista‭ ‬2,5‭ ‬miljoonaa vierailee kuuluisilla Teotihuacanin pyramideilla.‭ ‬Alkuperäiskansojen glorifiointi rajoittuu‭ ‬kuitenkin yleensä pyramidien aikakauteen.‭ ‬Rasismi on Meksikossa rakenteellista ja sosiaalista ja sillä on vuosisatoja pitkä historia.‭ ‬Alkuperäiskansoja on pidetty modernisaatiota vastustavina ja kulttuurisesti takapajuisina ryhminä.‭ ”‬Intiaani‭” ‬on joissakin tilanteissa synonyymi‭ ”‬idiootille‭”‬.‭ ‬Kaunis on yhtä kuin vaalea iho ja pitkä vartalo.‭ ‬Alkuperäiskansaan kuuluvan ulkonäkö,‭ ‬kieli ja perinnepukeutuminen voi herättää syrjivää kohtelua esimerkiksi työnhaussa tai virastossa‭ ‬asioidessa.

Syyt syrjäytymiseen juontavat myös maaoikeuksien epäämisestä ja siitä,‭ ‬ettei Meksikon hallitus ole tukenut pienviljelyä,‭ ‬joka on jäänyt suurten‭ ‬maanomistajien ja‭ ‬halvan tehomaatalouden jalkoihin.‭ ‬Yhteisöt joutuvat maansa menettäessään etsimään toimeentulonsa muualta.‭ ‬Syrjäseutujen huonoilla viljelymaillakin saattaa‭ ‬elää alle‭ ‬100‭ ‬ihmisen yhteisöjä,‭ ‬ja sinne on kallista viedä palveluja.‭ ‬Kaupungeissa tai plantaaseilla työskentelevät taas saavat yleensä keskivertomeksikolaista huonompaa palkkaa.

Myös alkuperäiskansojen sisäiset hierarkiat voivat johtaa syrjintään‭ ‬ja muihin sosiaalisiin ongelmiin.‭ ‬Esimerkiksi naisten asema on monissa yhteisöissä huono,‭ ‬ja protestantiksi kääntynyt saattaa joutua eristetyksi kyläyhteisöstä.‭ ‬Toisaalta nainen on joutunut ottamaan miehen roolin yhteisöissä,‭ ‬joista miehet ovat muuttaneet kaupunkeihin,‭ ‬plantaaseille tai ulkomaille työn perässä.‭ ‬Tämä on usein parantanut naisen arvostusta,‭ ‬sillä naiset ovat ottaneet vastuutehtäviä ja osallistuneet kyläkokouksiin.

Oaxacan Istmo de Tehuantepec on tunnettu kulttuuristaan, jossa naisten asema on vahva. Kuva: Anna-Reetta Korhonen.

Oaxacan Istmo de Tehuantepec on tunnettu kulttuuristaan, jossa naisten asema on poikkeuksellisen vahva.
Kuva: Anna-Reetta Korhonen

 

Monista äänistä‭ ‬yksi liike‭?

Harva‭ ‬ihminen haluaa elää marginaalissa.‭ ‬Alkuperäiskansojen oikeuksia ajavat liikkeet vaativatkin,‭ ‬että‭ ‬alkuperäiskansat tunnustettaisiin yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi,‭ ‬joilla on oikeuksia ja kyky hallita itseään oman kulttuurin ja perinteiden mukaisesti.‭ ‬Meksikossa‭ ‬syntyi‭ ‬1980-luvulla useita alkuperäiskansojen järjestöjä,‭ ‬jotka‭ ‬ottavat osaa politiikkaan ja talouteen paikallisella ja myös kansallisella tasolla ja joista monet toimivat yhä.‭ ‬Myös alkuperäiskansojen kirjallisuus ja taiteet ovat nähneet uuden kukoistuksen.

Viime vuosina alkuperäiskansojen ja opettajien järjestöt ovat vaatineet,‭ ‬että kouluissa opetettaisiin lasten omaa kulttuuria kielen lisäksi.‭ ‬Kulttuurienvälisellä opetuksella pyritään lisäämään ymmärrystä alkuperäiskansojen ja mestitsien välillä.‭ ‬Jotkut yhteisöt ovat perustaneet kyliinsä autonomisia kouluja.‭ ‬Esimerkiksi Chiapasin osavaltiossa zapatistien autonomisissa kouluissa lapset opiskelevat omaa kieltään,‭ ‬kulttuuriaan ja oikeuksiaan.

Joulukuussa‭ ‬2009‭ ‬Pueblan osavaltiossa järjestettiin alkuperäiskansojen kokous,‭ ‬jonka‭ ‬päämääränä oli määritellä uudelleen‭ ‬Meksikon alkuperäiskansojen liike.‭ ‬Kaksipäiväisen tapahtuman päätteeksi‭ ‬15‭ ‬alkuperäiskansan edustajaa ja johtajaa‭ ‬10‭ ‬eri osavaltiosta kokosi yhteisen‭ ‬julistuksen,‭ ‬joka antaa hyvän kuvan‭ ‬Meksikon‭ ‬alkuperäiskansojen järjestöjen‭ ‬tämänhetkisestä asialistasta.

Vuonna‭ ‬2010‭ ‬Meksikossa tulee kuluneeksi‭ ‬100‭ ‬vuotta vallankumouksesta ja‭ ‬200‭ ‬vuotta maan itsenäisyystaistelusta.‭ ‬Poliittisessa julistuksessaan yhteisöt kieltäytyivät juhlimasta merkkipäiviä vedoten siihen,‭ ‬että alkuperäiskansat osallistuivat mittelöihin vain‭ ”‬tykinruokana‭”‬.‭ ‬Intiaanien ei annettu osallistua Meksikon kansallisvaltion rakentamiseen vaan päinvastoin heidän toivottiin‭ ‬”kuolevan sukupuuttoon‭”‬.

Julistuksessaan alkuperäiskansat vaativat Meksikon hallitusta‭ ‬lopettamaan yhteisöradioiden vainon ja vapauttamaan kaikki‭ ‬väärin perustein vangitut alkuperäiskansojen jäsenet.‭ ‬Osallistujat edellyttivät,‭ ‬että‭ ‬geenimuunneltu maissinviljely kiellettäisiin ja‭ ‬alkuperäiskansojen perinteistä maissintuotantoa ja omavaraisuutta tuettaisiin.‭ ‬He vastustivat kaikkia meksikolaisten tai ylikansallisten yritysten mittavia sijoitushankkeita,‭ ‬jotka‭ ‬havittelevat alkuperäiskansojen‭ ‬maita.‭ ‬He vaativat,‭ ‬että Meksiko kunnioittaisi alkuperäiskansojen oikeuksia‭ ‬tunnustavia kansainvälisiä sopimuksia,‭ ‬jotta kansat nähtäisiin oikeuskelpoisina,‭ ‬autonomisina ja yhteiskunnan päätäntävaltaisina jäseninä.

Poliittisessa julistuksessaan yhteisöjen edustajat‭ ‬kutsuivat kaikkia Meksikon alkuperäiskansoja yhdistämään voimansa taistelussa paremman ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta.‭ ‬Lisäksi he kutsuivat muita yhteiskunnallisia liikkeitä rakentamaan yhdessä uutta monikulttuurista ja monimuotoista valtiota.‭ ‬Kaikille meksikolaisille,‭ ‬alkuperäiskansoille ja alkuperäiskansoihin kuulumattomille,‭ ‬osallistujien viesti oli seuraava:

Nyt jos koskaan‭! ‬Nouskaamme‭! ‬Tien päähän on‭ ‬syttynyt toivon valo‭ [‬...‭]‬.‭ ‬Nyt kirjoitamme historian omilla nyrkeillämme,‭ ‬ja jos tarpeen,‭ ‬puuttumaan jäävät‭ ‬kohdat kirjoitamme omalla verellämme.‭ ‬Koska alkuperäiskansojen hiljaisuus on‭ ‬päättynyt.‭ ‬Koska nyt on totuuden ja arvokkuuden aika‭.

Pueblan kokous ei ole suinkaan ensimmäinen eikä ainoa alkuperäiskansojen foorumi.‭ ‬Jo‭ ‬1990-luvun puolivälissä poliittisesti merkittävä ANIPA-neuvosto keräsi‭ ‬54‭ ‬alkuperäiskansaa saman pöydän ääreen.‭ ‬Aktiivisesti pitkälle‭ ‬2000-lukua on toiminut‭ ‬myös‭ ‬kansallinen alkuperäiskansojen kongressi‭ (‬CNI‭)‬,‭ ‬jonka motto kuuluu:‭ ”‬Ei enää koskaan Meksikoa ilman meitä.‭”

Pueblan kokouksen‭ ‬vaikutukset jäävät nähtäväksi.‭ ‬Meksikon alkuperäiskansojen ja muiden ryhmien kamppailujen yhdistäminen laajaksi kulttuuriseksi‭ ‬ja yhteiskunnalliseksi voimaksi voisi kuitenkin parantaa alkuperäiskansojen asemaa myös uudella vuosikymmenellä.

Chiapasin osavaltiossa zapatistien autonomisissa kouluissa lapset opiskelevat omaa kieltään, kulttuuriaan ja oikeuksiaan. Kuva: Milla Karppinen.

 

Milla Karppinen


Lähteet:

Cleary,‭ ‬Matthew R:‭ ‬Indigenous Autonomy in Southern Mexico.‭ ‬Chicago‭ ‬2005.

Conflictos agrarios en pueblos indígenas.‭ ‬Observatorio Ciudadano de los Pueblos‭ ‬Indígenas.

Constitución Política de los Estados Unidos Mexicanos.

López Barcenas,‭ ‬Francisco:‭ ”‬Territorios indígenas y conflictos agrarios en México.‭” ‬El Otro Derecho,‭ ‬número‭ ‬31-32.‭ ‬Bogotá‭ ‬2004.

‎”‏Menores indígenas sufren exclusión y discriminación en la capital del país.‭” ‬La Crónica‭ ‬31.1.2005.

Navarrete Linares,‭ ‬Federico:‭ ‬Pueblos‭ ‬indígenas del México‭ ‬contemporáneo.‭ ‬CDI,‭ ‬México‭ ‬2008.

Encuentro Nacional por la Rearticulación del Movimiento Indígena. Pronunciamiento político.‭ ‬Puebla‭ ‬2009.

 

 

 

Bookmark and Share